sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Welcome winter !

Ihan sikana lunta ja ulkona kova pakkanen. Mikään ei ole parempaa, kuin lumisen talvimaiseman tuijottelu sisällä lämpimässä, nauttien tärkeiden ihmisten seurasta pipareiden ja lasin punaviiniä kera. Viikonloput tähän asti on ollu mun elämän parhaita. Oon nauttinu täysin siemauksin talvesta: luistelua, lumienkeleitä, lumitöitä, kelkkailua, glögiä, piparien leipomista, rakkautta... Ensi viikolla pääsen snoukkaamaan, yahoo! =))

There is so much snow and it's freezing out there. Nothing compares to watching the snowy view inside and  enjoying the company of people that are so important to me.  Latest weekends have been the best of my life. I have fully enjoyed winter: skating, snow angels, snowmobiles, baking gingersnaps, love... Next week I'm gonna snowboard, yahoo! =))















Enää reilu 40 päivää lähtöön. Alkaa jännittää ihan tajuttomasti. Oon menettäny jo parit yöunet matkaa miettiessä, hui. Viisumipaperit on lähetetty eteenpäin, kaikki valmistavat tapaamiset on käyty ja nyt pitäis muka jollain ihme konstilla pärjätä omillaan! :D Host perhe vaikuttaa ihanalta. Skypetystä ois tulevaisuudessa tiedossa, en malta odottaa!! :)) Koulumatka suunnilleen 4km. 
Oon koko päivän selaillu kameroita. Ehkä mä viel keksin jonkun tarpeeksi hyvän, mikä sopii mun hintahaarukkaan. 

Only about 40 days to go. I'm starting to freak out. I already have been up for a few nights because I'm thinking about it all the time, yikes. Paperwork for visa has been sent forward, every meeting is behind and now I should somehow manage on my own! :D Host family seems wonderful. We'll skype soon, can't wait!! :)) Distance between home and school will be about 4km. 
I have browsed cameras today. Maybe I will find one that is good enough and fits to my price range.

~~Annika

tiistai 27. marraskuuta 2012

Now that it's all said and done


Shh. Ihan hiljaa.
Ikkunat heijastaa valoja ja 
tuuli kaataa puun.
Lehti heilahtaa, kohta tipahtaa,
ihan hiljaa.




Hektistä elämää. Eilen juostiin paikasta A paikkojen IHCDEFG kautta paikkaan B. Mitäkö tänään? Sitä samaa. Syksyinen sää vetää hyvän fiiliksen kanssa kilpaa narua. Pimeys taitaa olla voitolla. Kohta tulee tosin ensin talvi ja rukkaset, ja 63 päivän päästä kesä ja kukkaset ;) Nyt kaipais hillitöntä piristysruisketta, hyviä ystäviä, maailmaa parantavia juttutuokioita ja KAHVIA!




Entisestä irrottaminen tuntuu hyvältä. Kannattaa kokeilla.

----mä





lauantai 17. marraskuuta 2012

Vähän vuodatusta. Ihan vähän vain. :)

Ois ihanaa osaa valokuvata. Valokuvaajan ammatti ois ihan mahtavaa. Tärkein väline, siis kamera, olis aina mukana. Meni minne tahansa, inspiraatioita satelee joka suunnasta. Olis upeeta saada tallennettua kaikki makeet hetket mahdollisimman laadukkaasti samalle filminauhalle. Harmittelen usein sitä, kun näkee vaikka upean auringonlaskun tai jonku tosi nostalgisen esineen tai asettelun, eikä sitten pystykään nappaamaan kuvaa. Joku päivä mustaki tulee suuuri valokuvataiteilija. Ihanan ystäväiseni oppeja odotellessa! =)

Okei okei, on mulla välillä huoliakin...:D

Kädet hikoaa, posket punottaa, ajatukset sinkoilee minne sattuu, keskittyminen on vaikeaa, hymykin katoaa kasvoilta. Siinä pari tätä päivää kuvaavaa tekijää. Ensimmäinen ja viimenen pakollinen valmennustilaisuus ennen Ausseihin lähtöä on nyt takana. Perheestä en uskalla sanoa vielä mitään, sillä tieto mitä mä oon saanu saattaa olla viallista ja väärää. Mun profiili löytyy student exchange australian sivulta, eli luultavasti jonkinmoinen uusi elämä mulle on jo kaavailtu. =) Jännitys on ihan hillitöntä. Vakuutus- ja viisumiasiat on sellasta byrokratian koukeroissa seikkailua että meinaa paniikki iskeä! 

Reissu ei kuitenkaan ole ainoa huolenaihe. Iki-ihana koeviikko puskee päälle ja tekemistä riittäis pienelle kylälle ennen ku ens viiikko on ohi. Tänään koko päivä juostu Espoosta Stadiin ja takasin, koettu järkyttäviä tilanteita julkisissa ja jännitetty siskon uimaskaboissa :) Huomenna tiedossa koko aamupäivän mittanen reissu Stadiin mummia moikkaamaan ja illalla pitäis saada yks kirja luettua jnejnejnejnejne... -lista on loputon. 

PLUS hirvee ikävä Jyväskylän suuntaan. 

Sressinpurkua musiikin avulla, parasta mitä tiedän..:




















- Musameitsi kuittaa

torstai 15. marraskuuta 2012

Kuka välittää ja kuka ei?

Miks ihmiset satuttaa ja kantaako kukaan vastuuta teoistaan, mitä asioita voi itsestään kertoa ja kenelle? Hirmu vaikeita kysymyksiä, ettenkö sanois. Ollaan kaikki ku pieniä sieniä! Noh, toiset vähän isompia ja toiset pienempiä. Meistä näkyy vain pienenpieni osa ulospäin ja loput löytyy syvältä mullan alta. Loppujen lopuksi ollaan kaikki syvällä sisällä tai kaukana menneisyydessä jollain tavalla kytköksissä toisiimme, hui. Eipä ole tattia lakkiin katsominen! (8 Kaikilla on eri ominaisuudet, toiset myrkyttää mielen ja toiset on niin kaunista katsottavaa, että meinaa mennä tunteisiin asti! Eikä löydy kahta samanlaista, sientä eikä ihmistä :)

Oon pitkään mietiskelly blogin alottamista ja suurin kysymys on ollu se, että mitä ihmettä oikein rustaisin? Kaikkea, mitä itsestäni kerron, voi niin helposti käyttää mua vastaan! Se on nyt koettu jo liian moneen kertaan. Inhoan yli kaiken sitä, kun mun sanoja vääristellään ja keitetään mulle suurensuurta soppaa, joka maistuu pahalle. Täytyy olla taitava, että osaa korjata kaikki väärinymmärrykset niin, että kellekkään ei jää paha maku suuhun. Siispä, blogiin asti tiensä kulkee oikeastaan vaan yleisiä faktoja ja pohdintoja. Suurehko syy blogin alottamiseen on vaihtarireissu Ausseihin, siis tiedossa on paljon paljon kuvia (kunhan saan kameran ja Ausseihin asti pääsen), paljon tarinoita aiheenaan 'down under' ja erittäin vähän angstausta, mielenvikasia saastuttavia itsemurha-ajatuksia ja muita höpöhöpötekstejä.. Jos siis tykkäät draamantäyteisistä angstiblogeista niin nyt on juuri sopiva aika kääntyä kannoillaan! :) Jossain vaiheessa kun itsevarmuus ja kielitaito kasvaa, alkaa postauksia ilmestyä myös englanniksi, ja loppujen lopuksi kaikki luultavasti on vain lontoonkielellä =) 
Tosiaan, kuvia alkaa sataa kovaan tahtiin, jos vaan jouluna satun kameran saamaan! Bloggaan näin alkuun melko harvaan, kun mun elämä nyt sattuu olemaan niin tylsää, ettei siitä riitä paljon kerrottavaa. Lisää musta seuraavissa postauksissa, nyt en ala vääntämään itsestäni profiilia. Kommentoi, seuraa ja viihdy!

Loppuun syysfiilistelyä ! Suski ja Saara mukana, kiitos tytsyt ihanasta päivästä <3






Annika kuittaa--