torstai 19. syyskuuta 2013

Aika on niin kummaa

Seanit! Childers kulttuurifestivaaleilla :')

Howard show, autot 

Howard show, sotilaita

Biancan kanssa Childersin suurimmassa tapahtumassa, multicultural festivalissa. Oli ihanaa <3

Heii ystäväiset! Kahdeksas kuukausi Australiassa. Ihan hullua! Vuoden ensimmäiset neljä kuukautta ovat jo mielestäni lähes unohtuneet. Silloin tällöin näen entisen host perheeni jäseniä kylällä, ja pakko kyllä myöntää, että sydän hakkaa ja pyrin mahdollisimman nopeasti tilanteesta pois. Nykyinen perheeni naureskeli vähän, sillä eipä se perhe mulle mitään tekisi, hah. Silti, kaiken minulle heidän kattonsa alla tapahtuneen jälkeen kavahdan, kun heidät otetaan puheeksi. 

Rocky Shore

Bilsan luokkaretki :'')

Noita seuraavat neljä kuukautta ovat olleet elämäni parhaat. Meille hoettiin, että vaihtarivuosi tulee olemaan mutkainen tie täynnä ylä- ja alamäkiä. Minulle kerrottiin, että tulen luultavasti lihomaan pari kiloa vuoden aikana. Että tulen kasvamaan aivan mielettömästi ihmisenä. Että tulen tarvitsemaan sanoja PLEASE ja THANKS enemmän, kuin oisin koskaan osannut kuvitella. Minulle kerrottiin myös, että tulen unohtamaan ruotsin kielen, ellen panosta siihen. Ehkä unohtumattomin neuvoista oli, että tämä vuosi tulee olemaan samalla elämäni ehdottomasti paras ja samaan aikaan kamalin. Otin neuvot avosylein vastaan, mutta mielessäni ajattelin, että höpöhöpö. Joudun kyllä myöntämään, että vaihtarijärjestö oli oikeassa ja itse olin väärässä. Mur! 


Tämä vuosi on nimenomaan ollut elämäni paras ja kamalin samaan aikaan. Enkä usko, että tätä fiilistä ymmärtää kukaan muu paremmin, kuin toiset vaihtarit. Childersiin saapuessani olin hirmu iloinen, kun koulussani ei ollut muita vaihtareita. Pääsin siis kunnon kielikylpyyn ja varmistin, että saan nimenomaan australialaisia ystäviä. Kolmisen kuukautta sitten Bianca saapui Childersiin Italiasta 5 kuukaudeksi, ja sain hänestä mitä luultavimmin elinikäisen ystävän. Biancan kanssa on ihana jutella, kun voi jakaa kaikki omat tuntemukset niin avoimesti. Täytyy myöntää, että hänen kanssaan jutellessa olen tajunnut, miten paljon Australian tavat eroavat eurooppalaisista. 

Fraiser island

Auringonlasku Fraiser islandilla

Host faija varmisti, ett jokainen tunnistaa!
 Tulipas syvällistä tekstiä! Koittakaa kestää :) Lähden Gold Coastille lauantaina, taas kerran. I-H-A-N-A-A ! Ja keskiviikkona lennän Alice Springsiin vaihtarijärjestön kanssa. Ihan hullua, että sekin päivä viimein koittaa. Tuota safaria olen odottanut kuin kuuta nousevaa helmikuusta lähtien. 




Postausta piristää tänään randomit kuvat, joita ei ole tullut jaettua. 
 Minusta kuulet taas loman jälkeen, siis reilun kahden viikon päästä. Siihen asti, mukavaa syksyn jatkoa! Pitäkää itsenne terveinä. Ikävä. xx Annika 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti