voisinpa piiloutua pilven taakse

Kuvittele; puhallat vaivoin ilmapallon täyteen ilmaa. Käytät kokonaiset kymmenen henkäystä vain saadaksesi sen kumihärpäkkeen näyttämään kauniilta. Päätät puhaltaa vielä kerran. Pallo räjähtää käsiisi, ilma virtaa sekunnin murto-osassa avaruuteen ja jäljelle jää vain kasa repaleista muovia.

Elämässä niin moni asia toimii saman mallin mukaan. Sinulla on siemen, jonka istutat hyvään maahan, kastelet, pidät siitä hulta. Se kasvaa kauniiksi ja kukoistaa. Unohdat kuitenkin kastella tämän päiväsi piristyksen ja jo hetken päästä se on mennyttä. Sama ajatus toistuu myös liikunnassa: syöt terveellisesti puoli vuotta, liikut säännöllisesti ja monipuolisesti ja huomaat liikunnan jäljet vartalollasi, olet ylpeä itsestäsi. Elämäsi kuitenkin muuttuu syystä tai toisesta etkä enää ehdikään kuntosalille, et enää pysty laskemaan kaloreita. Kroppa palautuu takaisin alkulukemiin mielettömän nopeassa ajassa. Kamalaa!

Parisuhteet, ystävyys, luottamus. Siinä kolme asiaa, joiden rakentamiseen tarvitaan mielettömän paljon aikaa, omistautumista ja tahtoa. Samat kolme asiaa rikkoutuvat hetkessä, jos löysäät otettasi liikaa tai teet virheen. Jälkeenpäin ei ole enää omissa käsissäsi, parantuuko välit koskaan, saatko luottamusta takaisin tai toimiiko parisuhde enää ikinä. Virheitä saa tehdä. Niistä pitää kuitenkin oppia! Anteeksikin täytyisi osata antaa. On vaikeaa katsoa vierestä, kun ihmissuhde katkeaa. Mitä pitäisi sanoa, kuinka voisin auttaa? En tiedä!

Mun elämä on skitsofreenistä !!!!!
Yhtenä päivänä olen mielettömän onnellinen ja kaikki tuntuu sujuvan hyvin. Seuraavana päivänä suru tulee taas kolkuttelemaan, koti-ikävä raastaa taka-raivossa ja pakottaa niskaa. Mistä apua?

- hyvästä musiikista
- ihanista ystävistä (kiitos Magda) <3
- rauhoittumisesta
- unesta

Siispä nyt unten maille. Toivottavasti huominen on parempi.

WeHeartIt